Mistä tutkimuksissa puhutaan vuoden 2013 kuluessa?

Vaikea kansainvälinen taloustilanne on johtanut ikäviin ratkaisuihin monissa organisaatioissa. Totuttuna ratkaisuna olemme nähneet uutisissa päivittäin tietoa henkilöstövähennyksistä. Viime aikoina muutama nimekäs johtohenkilö on tuonut esille myös kritiikkiä yksioikoista henkilöstövähennyspolitiikkaa kohtaan.

Rajut leikkaukset koettelevat myös organisaatioihin jäljelle jäänyttä henkilöstöä sen kaikilla tasoilla. Kansainvälisistä ja kotimaisista tutkimuksista löytyy tuloksia, jotka muistuttavat eri tavoin organisaatioiden ominaisuuksista ja niiden merkityksistä. Ihmisten erityispiirteiden huomioimattomuus muutostilanteissa aiheuttaa ajan kuluessa vaikeuksia. Nostankin esille muutamia huomionarvoisia kohtia viimeisimmistä tutkimuksista, joita olemme vieneet SBM-Tietopalvelujen tutkimustietokantaan.

Johtaminen

Teollisuusyrityksissä (Ruotsissa) on puhuttu viime vuosina uudenlaisesta johtajuudesta ja sen tärkeästä merkityksestä. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että johtajuuden sanahelinän ja organisatoristen realiteettien välillä vallitsee kuilu, jonka johtajat kokevat työssään päivittäin. Tilanne on tuttu myös suomalaisissa teollisuusyrityksissä. Henkilöstövähennykset ja säästöt ovat synnyttäneet tilanteen, jossa enemmistö johdosta ja eri organisaatiotasojen esimiehistä ehtii hoitaa vain välittömät operatiiviset tehtävät ja ratkaista lähes päivittäin esiin tulevia ongelmatilanteita. Kehittämiselle tai yhteisille keskustelulle ei jää aikaa. Sen seurauksena yrityksen sisäiset muutoskampanjat, joita pyritään edistämään erilaisilla näyttävillä sisäisillä markkinointiaineistoilla, tuskin tuottavat toivottua tulosta. Rajujen muutosten jälkeen päivittäinen työ voi muistuttaa organisaatioissa enemmän kaaoksessa selviämistä kuin että työtä tehtäisiin jäsentyneesti.

Organisaation arvot ovat yksi tärkeä huomion kohde toistuvissa muutoksissa. Arvoihin keskittyvien tutkimustulosten johdosta tutkijat muistuttavat, että johdon nimeämien arvojen rinnalla yrityksissä ovat läsnä myös työyhteisössä omaksutut hyväksyntää saaneet arvot, jokaisen ihmisen yksilölliset arvot ja vielä organisaatiokulttuurina esille tulevat sisäistetyt jaetut arvot, jotka muuttuvat hitaasti. Tämä tulos muistuttaa jälleen kerran siitä, ettei johto voi muuttaa organisaatiossa esille tulevia arvoja helposti. Erityisen vaikeaksi tilanne muuttuu, jos julkisesti esitetyt arvot ovat ristiriidassa johdon oman toiminnan ja siitä kuvastuvien arvojen kanssa. Arvojen ristiriidat tulevat esille useissa monikansallisissa suuryrityksissä, joissa johtamisen haasteena on jo lähtökohtaisesti moniulotteinen kompleksisuus. Tällaisen yhtiön johdolla on usein tärkeänä pyrkimyksenä yrittää yhdentää yhtiötä. Tutkimusrintamalla on kiinnitetty huomiota myös yhdentämisen pyrkimyksiin ja siihen, mitä keinoja yhdentämisessä on pyritty soveltamaan.

Verkostotutkijat ovat havainneet, että sosiaalisilla sidoksilla on taloudellisia sidoksia tärkeämpi merkitys organisaatioiden välillä. Vastaava sosiaalisen sidoksellisuuden korostunut merkitys on tullut ilmi myös yksilötason esimies-alaissuhteissa. Tutkimusten mukaan esimiehet noudattavat luotettaviksi ja rehellisiksi kokemiensa alaisten kanssa etusijalla sosiaalisen vaihdannan suhteita kuin että kyvykkyys toimisi tällaisissa suhteissa ohjaavana tekijänä. Mielenkiintoinen erityisesti henkilöstöjohtoa koskettava tutkimus on myös se, että rekrytointitilanteissa valintapäätökset tehdään todellisuudessa jo ennen mahdollisten valintatyökalujen käyttöä. Valintatyökalun käytöllä etsitään enemmän perusteluja jo tapahtuneelle valinnalle. Tämäkin tulos viittaa sosiaalisissa suhteissa syntyneiden tuntemusten tärkeään rooliin päätöksiä tehtäessä.

Kehittäminen ja organisaatiomuutokset

Organisaatioiden kehittämisen ja muutosten tutkimusta on tehty useista eri näkökulmista. Yksi tutkimuksissa esille tullut aihe on fasilitoinnin merkitys kehittämisessä. Tulosten perusteella kehittämistilaisuuksien valmistelu, itse tilaisuus ja tulosten käsittely onnistuvat, mutta tulosten toimeenpano jää liian vähälle huomiolle. Yritykset käyttävät fasilitaattoria usein nykytilan kartoituksiin ja kehittämistilaisuuksien vetämiseen. Sen sijaan toimeenpano, joka jää valitettavan usein puolitiehen, pyritään hoitamaan ilman varsinaista fasilitointia. Tutkimuksen mukaan yhteinen kieli on kehittämisessä tärkeässä roolissa, kuten myös näytöt tulosten toimeenpanon osalta jo kehittämisen alkuvaiheesta lähtien. Fasilitaattoreiden lisäksi johdon on tärkeää huomioida, että keskijohdon roolina muutoksissa on ristiriitojen sovittaminen eri vaatimusten risteyksissä. Siinä onnistuakseen keskijohdon on kyettävä luomaan muutoksiin liittyen onnistuneita merkitystulkintoja organisaatiossa.

Nykypäivän johtamisessa on korostunut talouslukupainotteinen rationaalisuuteen pyrkivä johtamismalli. Rationaalisuuden pyrkimys on kuitenkin ristiriidassa nykypäivän organisaatioiden kehityssuunnan kanssa. Tämän aikakauden byrokratian piirteitä kuvastaa tutkijoiden mukaan Weberin rationaalisuuden sijaan enemmän Kafkan kuvaama kaaos. Organisaatioissa vallitsevat samaan aikaan eriävät tavoitteet, vanhat perinteet, kirjoittamattomat säännöt ja kaaos kuin että toiminta olisi rationaalista. Kaaoksen johtaessa kriisiin, on tutkimuksissa tarkasteltu organisaatioiden kriisitilanteita sairastuneen organisaation näkökulmasta. Sairastuneen organisaation parantamista tukevat tutkimusten mukaan neljä mekanismia: empatia, väliintulo, yhteinen ponnistelu ja johtajuus. Sosiaalisuuden ja empatiakyvyn tarve tulevat esille tässäkin tutkimuksessa painotetusti.

Tuoreessa ulkoistamisen tutkimuksessa on havaittu, että tiedon integraatioon kohdistuva ymmärrys riippuu siitä, kuinka toimijat hahmottavat roolinsa ja tilanteensa. Tiedon integrointia hankaloittavat ulkoistuksissa toimijoiden kapeat ja erottelevat ostajan ja myyjän roolit. Tutkijoiden mukaan nämä ”laitostuneet” käsitykset vaikeuttavat uuden tilanteen vaatimien käyttäytymismallien muodostumista yhteistyösuhteessa.

Oppiminen

Kokemuksesta oppimisen merkitys tuntuu unohtuvan tämän päivän koulutuksessa ja organisaation kehittämisessä. Suomessa on korostunut jo pitkään nopean etenemisen pyrkimys sekä opinnoissa, kehittämisessä että muutoksissa. Nopeuden sijaan olisi aika keskittyä kokemuksen karttumiseen, sillä tutkimusten mukaan henkilöiden huomiokyky työssä paranee tilanteiden toistuessa samanlaisessa toimintaympäristössä ja kokemuksen ajan kuluessa karttuessa sitä kautta kahdella tavalla: samaan aikaan huomiokyky laaja-alaistuu ja eri huomioiden yhdistämiskyky paranee.

SBM-Tietopalvelujen artikkelitietokannassa on nyt ladattavissa FT Juha Kurtin mielenkiintoinen hiljaista tietoa ja sen jakamista käsittelevä artikkeli. Sen mukaan ongelmanratkaisu edellyttää aikaisempaa useammin yhden ammattialan ylittävää osaamista organisaatioissa. Jotta ongelmanratkaisussa tärkeätä hiljaista tietoa onnistutaan jakamaan, on vakiintuneiden keskustelutapojen oltava avoimia. Lisäksi keskustelulle tulee luoda aikaa ja tilaa organisaatiossa, että kokeneiden henkilöiden tietoa voidaan jakaa muille.

Viestintä ja vuorovaikutus

Tutkimuksissa on ollut kiinnostuksen kohteena myös asiakkaan kanssa tapahtuva vuorovaikutus ja viestintä. Erään tutkimuksen mukaan palveluyrityksen henkilöstön asianmukainen vastareagointi asiakkaan tunnereagointiin palvelukohtaamisissa parantaa tyytyväisyyttä ja suhteen tasoa myös B-to-B asiakassuhteissa. Lisäksi olemassa olevien tutkimusten perusteella johdon pitäisi huomioida nykyistä paremmin asiakkaiden osallistuminen palvelun toteutukseen ja sen strateginen merkitys liiketoiminnassa. Pidän huomiota tärkeänä myös asiakasyritysten johdon kohdalla. Vahvojen sidosten yritysverkostoissa asiakkaan henkilöstö osallistuu palvelujen toteutukseen. Siksi yhteistoimintatapojen kehittämisen tarve koskee molempia yritysosapuolia.

Viestinnän merkitys on kestoaihe, jota ei turhaan toistella. Tutkimuksissa on saatu mielenkiintoista näyttöä siitä, kuinka Saksassa lakiasiantuntijat 1990-luvulla käyttivät asemaansa sekä opposition että hallituksen neuvonantajina, syöttääkseen osakeomistajakeskeisen näkemyksen yhtiölaista säännösten muodostamisprosessiin. Tutkijoiden mukaan asiantuntijoiden mielipiteet voivat viestittää poliitikoille, mitkä yhteiskunnalliset kysymykset ansaitsevat erityisen etusijan ja mitkä ovat vähempiarvoisia. Omistajakeskeisyys on nyt vallallaan kaikkialla länsimaissa. Tutkimus on hyvä esimerkki viestinnän voimasta ihmisten välisessä toiminnassa.

Menestystä alkaneelle syksylle!
Taina Lehtiö
toimitusjohtaja
Variantti Oy

sharp